Karjulan suvun historiaa
Karjula-nimisiä henkilöitä on asunut Sievissä ja Reisjärvellä jo 1500-luvun lopulta lähtien. Suur-Kalajoen historian mukaan Karjulan talo mainitaan jo vuoden 1577 kymmenysluettelossa, mutta maakirjoissa se tavataan vasta 1600-luvun alkupuolella. Vuonna 1607 Karjulassa oli kaksi taloa.
Suvun kantaisänä voidaan pitää Sikala nimistä henkilöä, joka on muuttanut Reisjärveltä Sieviin. Tästä henkilöstä ovat lähtöisin niin Karjulan, Ylikarjulan kuin myös Sikalan suvut.
Varmuudella ei voida sanoa, mistä varhainen sukuhaara on lähtöisin. Puhutaan savolaisesta sukujuuresta, mutta esitetään perusteluita myös hämäläisen alkuperän puolesta.
Nykyisten sukujen kantaisänä voidaan pitää Erkki Erkinpoika Ylikarjulaa (1765-1830) ja kantaäitinä hänen puolisoaan Maria Matintytär Ylikarjulaa os. Kalajanniska ent. Salmela (1766-1846). Heidän jälkeläisiään oli v. 2003 yli 1 100 perhettä ja lähes 5 000 jälkeläistä.
Karjulan suku jakaantuu kolmeen päähaaraan Erkin ja Marian poikien Matin, Tiituksen ja Simon jälkeläisiin.
Yleistä Karjulan suvusta ja luonteenpiirteistä
Karjulan suku kuuluu Sievin vanhimpiin sukuihin. Esi-isät olivat useiden sukupolvien ajan melkoisen paikallaan pysyvää väestöä ja ammattijakaumaltaan suhteellisen yksipuolisia, maasta elantonsa ottavia. Nykyinen sukupolvi on hajaantunut maamme eri puolille, myös maan rajojen ulkopuolelle mm. Ruotsiin, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Myös ammattijakaumassa on tapahtunut monipuolistumista ja nykyään Karjuloita toimii ammatissa kuin ammatissa. Monet sukuun kuuluvat ovat perustaneet omia yrityksiä ja työllistävät niissä sukulaistensa lisäksi myös paljon muita suomalaisia.
Sukukokouksissa on kuvattu karjulalaisia (karjusten) luonteenpiirteitä. Näitä ovat suoruus, rehellisyys, vilpittömyys, yritteliäisyys ja isänmaallisuus, sekä luja luottamus tulevaisuuteen ja Jumalaan. Luonnehdintojen mukaan ”Karjuset” ovat positiivisia, he eivät ikinä sano, että annetaan periksi. Sukuumme kuuluvat ovat kovia puhumaan ja tuovat rohkeasti mielipiteensä esille.
Sukututkimuksen vaiheita – uusin sukukirja ilmestyi 2019
Karjulan sukuseura on kartoittanut sukunsa vaiheita ja julkaissut vuosien varrella seuraavat sukukirjat:
– Karjulan sukukirja 1985
– Karjulan sukukirja 2003
– Karjulan mäeltä -sukuirja 2019
Karjulan suku kokoontui ensimmäiseen sukukokoukseensa v. 1980. Silloin päätettiin kokoontua uudelleen suuremmalla joukolla v. 1985. Tämän kokoontumisen yhteydessä julkaistiin ensimmäinen 74-sivuinen kirjanen suvun vaiheista. Helinä Salonsaari vastasi suvun tietojen kartoittamisesta.
Karjulan suvun vaiheet koottiin tietokantaan 1995. Vuoden 2003 sukukokoukseen sukuseura halusi uuden kirjan, koska suku on laajentunut valtavasti. Kirjaan on koottu yli 3500 suvun jälkeläisen ja noin 1400 puolison tiedot. Karjulan suku 2003 sukututkimuksesta vastasi Paavo Hanhisalo. Suvun tietojen kartoittamisessa avusti Esko Heikki Karjula, joka myös tarkasti käsikirjoitusvaiheessa olleita tietoja.
Uusi sukukirja oli tarkoitus julkaista vuoden 2016 sukukokouksessa, mutta sen julkaisua päätettiin siirtää 2019, jotta tiedoista saadaan riittävän kattavat. Uusi ”Karjulan mäeltä” -sukukirja julkaistiinkin kesän 2019 sukukokouksessa ja kirja on saanut hyvän vastaanoton suvun jäsenten keskuudessa.
HUOM! Suvun tietojen kerääminen jatkuu uuden sukukirjan julkaisemisesta huolimatta. Suvun tietoja päivittää Jorma Heimala, jolle pyydämme lähettämään kunkin perhekunnan uusia/korjattavia tietoja; syntyneet, kuolleet, avioliittoon vihityt ja eronneet.
Tietojen päivittämiseen tarkoitetun lomakkeen voit ladata tästä alta:
Karjulan suku – henkilötietolomake
Lomakkeessa olevat tiedot voit toimittaa myös ihan tavallisena word-tiedostona sähköpostilla Jorma Heimalalle, jorma.heimala (at) pp.inet.fi
Kaikissa Karjulan suvun sukututkimusasioissa voit ottaa yhteyttä Jorma Heimalaan jorma.heimala(at)pp.inet.fi tai p. +358 400 691 165.